Suomessa on tällä hetkellä 26 lentoasemaa ja ne sijaitsevat ympäri maata, jakautuneena melko tasaisesti rannikon ja saariston asemiin, Järvi-Suomen ja Lapin alueille. Suurinta osaa Suomen lentokenttiä ylläpitää ja kehittää valtion omistama Finavia Oyj. Finavialle kuuluvien maakunta-asemien ylläpito ja lentojen varmistus rahoitetaan Helsinki-Vantaan tuotoilla.

Lentoasemia on maassamme kolmenlaisia: enemmistö on siviili-ilmailua varten ja yhteistoimintakenttiä ovat siviili- ja sotilaslentoasemat, eli niissä on siviili- ja sotilasliikennettä. Suomessa on kaksi sotilaslentoasemaa, Halli ja Utti, joissa siviililiikennettä on rajoitettu. Lentoasemien lisäksi Suomessa on useita lentopaikkoja ja lentokoneiden varalaskupaikkoja.

Suomen siviililentoasemat ovat (suluissa paikkakunta):

  • Enontekiön lentoasema (Enontekiö)
  • Helsinki-Malmin lentoasema (Helsinki)
  • Helsinki-Vantaan lentoasema (Vantaa)
  • Ivalon lentoasema (Inari)
  • Joensuun lentoasema (Liperi)
  • Kajaanin lentoasema (Kajaani)
  • Kemi-Tornion lentoasema (Kemi)
  • Kittilän lentoasema (Kittilä)
  • Kokkola-Pietarsaaren lentoasema (Kruunupyy)
  • Kuusamon lentoasema (Kuusamo)
  • Lappeenrannan lentoasema (Lappeenranta)
  • Maarianhaminan lentoasema (Jomala)
  • Mikkelin lentoasema (Mikkeli)
  • Oulun lentoasema (Oulu)
  • Porin lentoasema (Pori)
  • Savonlinnan lentoasema (Savonlinna)
  • Turun lentoasema (Turku)
  • Vaasan lentoasema (Vaasa)
  • Varkauden lentoasema (Joroinen)

Siviili- ja sotilaslentoasemia ovat:

  • Jyväskylän lentoasema (Jyväskylä)
  • Kuopion lentoasema (Siilinjärvi)
  • Rovaniemen lentoasema (Rovaniemi)
  • Tampere-Pirkkalan lentoasema (Pirkkala)

2000-luvulla lentoliikenteen matkustajamäärät ovat alkaneet kasvaa, kun matkailu sekä turismi ovat kasvattaneet paljon suosiotaan ja maailma on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Monet myös tekevät säännöllisiä työmatkoja ulkomaille.

Kotimaankin lennoilla on ollut vilkasta viime vuosien aikana ja lentoja kotimaan sisällä tehdään enemmän kuin ennen. Finavian mukaan lentomatkailun suosio on kasvanut vuonna 2019, kasvua edellisvuoteen on ollut viisi prosenttia. Tästä huolimatta monen pienen lentokentän käyttöaste on alhainen ja monet valitsevat muita liikkumistapoja. Pienemmät lentokentät ovat myös usein syrjäisillä alueilla.

Alla esitellään tarkemmin näitä Suomen lentokenttiä, joilta matkustajat ja miehistö lähtevät maailmalle tai kotimaan lennolle. Kolmesta maan vilkkaimmasta kentästä kaksi sijaitsee pohjoisessa ja yksi eteläisessä Suomessa.

Helsinki-Vantaa

Suomen lentokenttiä esitellessä kierros täytyy aloittaa ylivoimaisesti tunnetuimmasta ja suosituimmasta, Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Vantaalla sijaitseva lentoasema on suurin matkustajamääriltään ja pinta-alaltaan. Helsinki-Vantaa avattiin vuoden 1952 Olympialaisia varten. Varsinainen asemarakennus avattiin kuitenkin vasta vuonna 1969 ja sitä on sittemmin laajennettu useita kertoja. Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä sekä kotimaan ja ulkomaan terminaalit erikseen, joita käytävä yhdistää.

Helsinki-Vantaa on keskeinen solmukohta, jonka kautta kulkee paljon Euroopan ja Aasian välistä sekä Amerikkaan menevää lentoliikennettä. Asema onkin nykyään Pohjoismaiden neljänneksi vilkkain lentoasema. Peräti 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä käyttää tätä lentoasemaa.

Helsinki-Vantaalla on huomattavan paljon palveluita; useita ostosalueita ja palvelupisteitä. Peruspalvelujen ja ruokakaupan lisäksi sieltä löytyy esimerkiksi parturi, apteekki ja sauna. Lentoasemalle avautunut juna-asema helpottaa kulkuyhteyksiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman tuntumassa on myös useampi hotelli.

Oulu

Oulun lentoasema Oulunsalon suuralueella on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaan jälkeen. Sieltä lähtee joka päivä useita kotimaan lentoja Helsingin suuntaan.

Nykyinen lentoasema on samaa ikäluokkaa Helsinki-Vantaan kanssa ja se vihittiin käyttöön vuonna 1953. Asema- ja lennonvarmistusrakennus valmistui viisi vuotta myöhemmin. Uusi terminaalirakennus tuli käyttöön vuonna 1979, ja se oli saman arkkitehtitoimisto Ström & Tuomiston suunnittelema kuin Helsinki-Vantaan asemarakennus.

Terminaali on auki lentojen mukaan. Suomen lentoasemista Oulussa otettiin v. 2007 ensimmäisenä käyttöön langaton pan OULU-verkko, joka on avoin ja maksuton WLAN-verkko. Kuten Helsinki-Vantaata, Oulunkin lentoasemaa on sittemmin laajennettu useita kertoja. Tällä lentoasemalla on yksi terminaali ja nykyään yksi kiitotie, aiemmin sillä oli toinen poikittainen kiitotie.

Oulu on valittu vuoden lentoasemaksi vuosina 2014 ja 2016. Oulun lentoaseman matkustajamäärät ovat hieman laskeneet vuodesta 2018, jolloin lentokenttää käytti ennätysmäärä matkustajia, yli miljoona matkustajaa.

Rovaniemi

Rovaniemellä (entisessä Rovaniemen maalaiskunnassa) sijaitsee Suomen kolmanneksi käytetyin lentoasema. Lentoasemaa alettiin rakentaa vuonna 1939, mutta aseman tuhouduttua sodassa se jälleenrakennettiin 1948, jolloin siellä alkoi myös säännöllinen reittiliikenne.

Nykyinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1992, ja sitä on laajennettu vuonna 2000. Rovaniemen lentoasemalla on sekä siviili- että sotilasilmailua, eli se on esimerkki yhteistoimintalentoasemasta. Lentoasemalla toimii Lapin lennosto ja Rovaniemen vartiolentue.

Lentoaseman kiitotien halki kulkee Pohjoinen napapiiri ja Rovaniemen lentoasemaa kutsutaankin Joulupukin viralliseksi lentoasemaksi. Lentoliikenne siellä on erityisesti talvisaikaan hyvin vilkasta.

Santa Park ja Joulupukin pajakylä sijaitsevat vain parin kilometrin päässä tästä Suomen lentokentästä. Matka lentokentältä Rovaniemen keskustaan kestää alle 20 minuuttia ja sen voi tehdä Airport Taxilla, joka kulkee linja-autoaseman ja suurimpien hotellien kautta.

Rovaniemen lentoasema on valittu vuoden lentoasemaksi vuosina 2006 ja 2015, sekä saanut vuonna 1992 tunnustuksen ”Vuoden teräsrakenne”. Lentoasema on kokenut muodonmuutoksen hiljattain, vuonna 2015, jolloin sen terminaalitiloja ja palveluita on uudistettu. Rovaniemen lentoaseman käyttöasteen uskotaan kasvavan vielä tulevina vuosina.